Rakennanko lihaksiani suorittamaan vai juurtumaan läsnäolon lempeään laajuuteen?
Oivallan yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki se mitä teen tai ajatuksissani ajattelen tallentuu kehoni muistiin. Suoritanko fyysistä harjoitusta tai jotakin muuta arkista puuhaa vain ajattelemalla lopputulosta tai kiirehtimällä tavoitetta kohti?
Pysyykö kehoni rennompana ja läsnäolevampana, kun annan itseni rauhoittua kuuntelemaan tekemisen sijaan?